260km Saimaata kiertäen

Käytiin viime viikonloppuna Mikkelin Moottorikelkkailijoiden järkkäämällä safarilla. Lähtö oli Tornimäeltä ja näytti sinne tulleen jopa muitakin kelkkailijoita, kokonaiset 12kpl. Pakkasta oli niin paljon, että pakko oli vaihtaa puuvillahuppu neopreeni versioon.

Tällä hunnijoukolla sitten lähettiinkin ajelemaan klo10. Itellä alkoi heti jäätaipaleen alussa moottorinvikavalo vilkuttamaan, kuten sillä on ollu tapana aina tehdä välillä. Ei muutakun vehkeet heti ensimmäisellä kokoontumiskohdalla sammuksiin ja uudestaan käyntiin ja vikavalo hävisi. Se oli hyvä niin uskalti lähteä ajelemaan, kun sen melkein tiesi, että ei ole iso vika kyseessä, kun laitteet kumminkin toimi.

Ensimmäinen etappi oli Ristiinaan itelle vähän tuntematonta reittiä. Ristiinassa ajoisimmille vehkeille eka tankkaus ja siitä eteenpäin kohti astuvansalmea jossa on piirretty aikojen saatossa kallioon vähän paremmin kestävällä punamullalla.

Järven selkää sai ajella jonninverran reilusti, että päästiin seuraavalle pienelle stopille Partakoskelle. Kesäisin kohtuu yleinen mesta veneille vissiinkin. Partakoskelta olikin mukavat reitit(sähkölinjan alunen varsinkin) ja sai pitää jo pientä vauhtiakin, kun lähdettiin ajamaan kohti Taipalsaarta jossa olikin ruokailutauko. Taipalsaaren suunnalla oli kyllä makoisaa reittiä. Ei mitään ihmeellisiä tilanteita ollut, kuin yhden kerran puski vähän leveäksi ja kerran meinas pudotus päästä yllättämään, mutta aika rauhassa tuota tuli ajettua.

Ruokailutauon jälkeen lähettiin ajeleen kohti Puumalaa ja tällä siivulla saikin ajaa oikeasti keskellä järveä. Ei nimittäin näkyny paljoa rantaa, kun sattui keskelle suur-saimaata. Vähän siinä oli ihmeteltävää...

Hätinvirran lossilla menimme sulan veden ylitse ja sitten alkoikin makoisat reitit. Puumalasta lähes koko matka Pistohiekalle oli aika makoisaa reittiä ajella! Välistä vähän meinasi vauhti olla reilu, mutta kyllähän siitä selvisi. Pistohiekalta oli jonninverran tylsää vesistöä ajettavana ja muutamia metsätaipaleita Anttolaan mennessä.

Anttolassa oli kahvitauko ja poliisit tankilla. Anttolasta lähettiin ajelemaan nopeampaa reittiä pitkin Mikkeliä. Matkalla vähän eksyttiin, kun en tiennyt reittiä ja ajoin vanhan tottumuksen mukaan. Porukka löytyi taas ja kylmä alkoi tulemaan. Jäällä ajellessa poliisitkin pysäyttivät sitten ja jututtivat vähän aikaa. Silloin oltiinkin jo lähellä Mikkeliä josta porukka hajautui jo ties minne. Osa Tornimäelle, osa Visulahteen ja ite takaisin satamaan.

Kello olikin 19.15, kun takaisin satamaan pääsin. Päivälle tuli mittaa aika reilusti ja eipä ole tullut ajettua ikinä noin pitkästi.

Kelkkaa käytin vian luvussa ja sieltä paljastui viaksi moottorin lämpötila-anturi. Ei paha vika ja helposti on anturi vaihettavissa. Virralle pitäisi alkaa keksimään ulosottoa, kun harmittavasti puhelimesta loppui akku ja sports-trakkerista jäi reitti osittain piirtämättä.

**linkki sports trackeriin**