keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Hiljaista

On ollut kyllä hieman hiljaiselon merkkejä harrastusten puolella. Sairastelua enemmän ja vähemmän... Parhaana tapahtumana olikin maaliskuun alussa pieni keväinen kelkkareissu.
Keli mitä parhain ja ajo maistui tuommoisella uuden tyyppisellä kelkalla yllättävän hyvälle. Niin hyvälle että tuli paahdettua pitkin savoa yhtenä jyyränä.
Eräällä suoralla sitten pääsi ojanpenkka yllättämään aivan täysin. Siitä 4m korkeat ilmalennot ja kelkka aivan pystyssä. Koitin jarrulla saada keulaa alas ja ei mihinkään. Hyppäsin pois kyydistä ja jaloilleen alas. Huh, ei paha... Kunnes jatkoinkin lentoani siitä suoraan naamalleni ja olkapää edellä maahan. Ammuin itteni pystyyn, kun olin pysähtynyt ja katoin kelkkaa. Jes, kelkka pysy reitillä ja rullaa reittiä hissukseen eteenpäin ja sammu. Voi pärkele olkapää on pois paikaltaan. Nyt kävi näin ja sitten ei muuta kuin roikottamaan kättä ja koitin saada sitä takasin paikalleen. Eipä mennyt paikalleen ja sitten tulikin kaksi pelastavaa enkeliä polariksella ja skiidoolla jotka kyyditsi tienhaaraan ja pääsi soittamaan ambulanssia ja kyytiä keskussairaalaan. Kyllä oli muuten pitkä odotusaika ja kipeä kyyti mersussa! Lääkäri sitten sanoi kivat uutiset, että ei ole murtunu mitään. 3-viikkoa kantositeessä ja 6-viikon päästä voi käyttää kättä sitten vähän normaalimmin ja nostaa olkalinjan yläpuolelle.

Nyt on sitten pari viikkoa vielä, että on 6-viikkoa täynnä ja kuntoutus alkanut. Reilun 3-viikon päästä onkin jo kauden eka rupulikumi kisa, kun Panssari CC III ajetaan huhtikuussa. Sinne pitäis ukko saada jonkinlaiseen kuntoon. Eli varmaan fillaria polettava, kunhan tiet ovat kuivat. Pyörä onkin Hyvinkää talvienduron jäliltä, kun ei ole pystynyt ajamaan sen jälkeen ollenkaan. Nyt sitten onkin varaosakauppaa tehty, rengaskauppaa ja huoltoa tehtävä kurapyörälle, että on valmis kilpailuihin.

Katupyörään hieman tehtävä virityksiä siinä sivussa. Näin tällä kertaa.